Käytiin Liipparin kanssa treenailemassa näytelmäesiintymistä Perniön Eläinsuojeluyhdistyksen järjestämässä Mätsärissä sunnuntaina. Katsottiin mitä täytyy vähän kyllä treenata ennen virallista sinisen nauhan metsästystä

Juu, seisomista paikoillaan edes hetken... Liippari kun tarjosi sekunnin sadasosissa kaikkea mahdollista, paitsi seisomista. Istu, maahan, häppee, kosketus, välillä vähän ympärikin ja rundi alusta. Oli vissiin liian hyvät nannatkin mukana. Juoksu meni samaan tyyliin. Tassut menivät joka suuntaan, ehkä suoraankin juostiin n. metrin verran. Tuomarin tsekkauksessa hampaiden katsominen meni vielä ok, mutta sitten mentiin Tuomaria pusuttamaan ja luikerreltiin Tuomarin syliin. On se kyllä niin hassu pieni mies:) Minua rupesi niin naurattamaan, kun pojalla oli ihan ylenpalttisen kivaa kehässä, häntä heilui niin että viuhuna kävi. Ja se on tärkeintä! Tuomari ei ymmärtänyt luonnonlapsen kauneuden päälle ja sininen nauha sieltä tumpsahti, eikä sijoitusta:)

Menden poika Remppa (Turkkiruhtinaan Boy of Remus Lupin) haki sitten palkinnot kotiin, mitä Liipparilta jäi saamatta. Minna esitti hienosti taas pienen Duracel-pupun ja sijoitus pentujen punaisten 4.sija. WOW! Onnea!!! -Tuija-

Muutama Samin ottama kuva todistusaineistoksi että kyllä me hetkittäin Liipparin kanssa esiinnyttiin, melkein niinkuin kuuluu... Kiitos Samille kuvauksesta:)

Ja vielä Rempan näyte esiintymisestä:)